Laitesukellus
Laitesukellus on sananmukaisesti sukeltamista, jossa käytetään hengityslaitetta apuvälineenä. Laitesukellus tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia jokaiselle, joka haluaa tarkkailla vedenalaista luontoa. Mielenkiintoinen laji tarjoaa myös mahdollisuuden ottaa erilaisia valokuvia sekä halutessaan voi tutustua hylkyihin. Laitesukellus sopii niin nuorelle kuin aikuisellekin, jolla on normaali kunto eikä sukellusta estäviä sairauksia. Peruskurssin suorittamisen jälkeen voi suunnitella itsenäisempiä sukellusretkiä.
Sukelluskohteet
Laitesukellusta voi harrastaa periaatteessa vuoden ympäri. Useille sukelluskohteille pääsee suoraan rannasta, mutta joidenkin kohteiden saavuttaminen edellyttää venematkaa. Järjestetyillä sukellusretkillä pääsee tutustumaan myös alueen tunnetuimmille kohteille. Niitä järjestävät paikalliset sukellusseurat ja -yrittäjät. Vedenalaista valokuvausta harrastavan kannattaa suunnata avovesikauden aikaan valoisille ja matalille lohkarerannoille, joilla kasvaa esimerkiksi rakkohaurua eli tuttavallisesti rakkolevää. Myös erilaisten vesikasvien kuvaaminen on mielenkiintoista. Talvisukelluksen aikaan vedet ovat kirkkaampia, mutta tällöin sukellusryhmässä on oltava vähintään kolme jäsentä, jotta sukeltaminen olisi turvallista. Jokamiehenoikeuksien kannalta laitesukellus rinnastetaan lähinnä uintiin, joten se on sallittua lähes kaikissa vesistöissä. Sukeltamista on voitu rajoittaa tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi Saaristomeren kansallispuistossa. Siellä laitesukellus on sallittua ainoastaan Metsähallituksen luvalla. Puolustusvoimien suoja-alueilla laitesukeltamiseen tarvitaan lupa. Suomen rannikolla on seitsemän hylkeidensuojelualuetta, joilla puolta merimailia lähempänä hyljeluotoa liikkumiseen tarvitaan Metsähallituksen lupa.
Välineet
Sukelluslaitteiston avulla sukeltaja voi hengittää veden alla. Laitteisto sisältää hengityssäätimen ja paineilmasäiliön. Avoimen kierron paineilmalaitteessa ilmaa hengitetään hengityssäätimen kautta. Uloshengityksen aikana ilma puhalletaan veteen hengityssäätimen kautta. Vedessä ulospuhallettu ilma näkyy kuplapilvenä, joka nousee pintaan. Suljetun kierron laite perustuu siihen, ettei ihmisen elimistö käytä hyväkseen kaikkea happea sisäänhengityksen yhteydessä. Suljetun kierron laitteistossa myös uloshengitysilma pysyy laitteistossa. Laitteisto suodattaa hengitysilmaa ja suodattaa siitä pois hiilidioksidin. Laitteistossa on hengityskaasun happipitoisuuden tarkkailu siten, että laitteisto lisää automaattisesti tarvittavan määrän happea hengitysilmaan. Suljetun kierron laitteistoilla voidaan sukeltaa avoimen kierron laitteistoja pitempiä sukelluksia, koska hengityskaasua käytetään moneen kertaan. Esimerkiksi sotilassukelluksissa käytetään suljetun kierron sukelluslaitteita. Puolisuljetun kierron laitteet toimivat suljetun kierron laitteiden tapaan sillä erotuksella, että ne kierrättävät vain osan hengityskaasusta. Puolisuljetun kierron laitteissa hengityskaasuun lisätään happea tietyllä vakiovirtauksella. Puolisuljetun kierron laitteistoista poistuu jatkuvasti osa hengityskaasusta, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin avoimen kierron laitteista.
Sukelluspuku
Sukelluspuvuksi valitaan sukellusolosuhteiden perusteella joko kuivapuku tai märkäpuku. Veden lämpötila vaikuttaa olennaisesti puvun valintaan. Märkäpuku vähentää lämmönhukkaa neopreenikerroksen avulla. Puku myös vähentää suoraan ihoa vasten olevan veden määrää. Puvun ja ihon väliin pääsee kuitenkin ohut kerros vettä. Oikeankokoisen märkäpuvun valinta onkin tärkeää, jotta puvun sisään ei pääsisi liikaa vettä. Oikeankokoinen märkäpuku on melko tiukka eikä ihon ja puvun välissä oleva vesikerros juurikaan vaihdu, joten kehon lämpö lämmittää veden melko nopeasti. Lämpimissä vesissä sukellettaessa riittää usein pelkkä lycra- tai nylonkankaasta valmistettu sukelluspuku. Tällainen puku ei eristä kylmältä, mutta se suojaa ihoa riittävästi auringon säteilyltä ja naarmuilta. Kuivapuku on vesitiivis, joten sukeltajan iho ei kastu. Puvun lämmöneristys perustuu puvun alla pidettävään eristävään vaatekerrokseen, puvun sisällä olevaan eristekaasuun tai ilmaan sekä puvussa käytettyihin materiaaleihin.
Turvaohje
Laitesukeltaessa on noudatettava Sukeltajaliiton turvallisuusohjeita. Laitesukellusta voi harrastaa ainoastaan parin kanssa, ei koskaan yksin. Jokaiselle sukellusreissulle lähdettäessä kannattaa ottaa aina puhelin mukaan hätätilanteiden varalta. Jonkun sellaisen, joka ei ole matkalla mukana on hyvä tietää minne sukeltajat ovat menossa ja milloin he palaavat. Laitesukellusta harrastavan on myös syytä pitää sukellusvakuutus voimassa. Laitesukellusta voi harrastaa lähes kaikissa vesistöissä, joissa sukeltaminen on sallittua, mutta mielenkiintoisimmat kohteet löytyvät hylyistä ja rakkoleväniityiltä. Metsähallitus ylläpitää yhtä vedenalaista polkua, joka on tarkoitettu laitesukeltamiseen. Polku on avoinna avovesikauden ajan. Polku löytyy Stora Hästö-saaren rannassa Saaristomerellä.