Metsästys

Ruuan alkuperä ja puhtaus ovat kuluttajille tärkeitä asioita. Luonnossa liikkuminen viehättää, joten myös metsästys on alkanut houkuttelemaan monia. Metsästyksessä yhdistyy huvi, hyöty ja monenlaiset luontoelämykset. Metsästys harrastuksena ja elämäntapana myös yhdistää eri sukupolvia. Suomessa joka vuosi noin 300 000 henkilöä lunastaa metsästyskortin. Metsästyksen suurin ilo liittyy saaliin löytämiseen ja onnistumiseen. Luonnossa kulkemalla oppii huomaamaan eläinten jälkiä ja tarkkailemaan maisemaa. Saalista haluavan pitää osata löytää sopiva paikka ja edettävä lähes äänettä vastatuuleen.

Metsästäjätutkinto

Metsästystaipaleen alkuun pääsee suorittamalla metsästäjäntutkinnon. Sen voi suorittaa joko opiskelemalla itsenäisesti tai osallistumalla koulutukseen, jonka järjestää riistanhoitoyhdistys. Koulutus päättyy kokeeseen, joka pohjautuu Metsästäjän opas -kirjaan. Kun metsästäjäntutkinto on suoritettu onnistuneesti, voi maksaa riistanhoitomaksun. Todistuksena molemmista saa metsästyskortin. Teoriakoe ei kuitenkaan takaa käytännön taitoja, vaan seuraavassa vaiheessa hankitaan ampumataito ja ase. Eri ampumaseurat järjestävät kursseja, joissa ampumista voi harjoitella laina-aseilla. Kokenut ampumakouluttaja osaa antaa käytännön opastusta, jolloin aloittelija oppii vähitellen ampumaan turvallisesti. Aseenkäsittelyn perustaitojen ja oikean ampumatekniikan omaksunut voi alkaa suunnitella aseen hankkimista.

Metsästysase

Metsästysase on sijoitus, joka kestää kauan. Ase valitaan sillä perusteella, millaista riistaa aiotaan metsästää. Metsästysaseita on useita erilaisia kuten esimerkiksi kivääri, metsästysjousi ja haulikko. Haulikko on usein sopivin aloittelijan ase, sillä se sopii hyvin pienriistan metsästykseen. Kiväärejä on useita erilaisia aina pienoiskivääreistä suurriistakivääreihin. Ase valitaan siten että se on sopiva suhteessa omiin mittoihin ja käyttötarkoitukseen. Aseiden valmistajat ja maahantuojat järjestävät joskus kiertueita, joilla aseita pääsee kokeilemaan valvotuissa olosuhteissa ampumaradalla. Aseliikkeestä saa myös opastusta oikeanlaisen ja sopivan aseen valinnassa. Asetta ei voi ostaa heti kun on suorittanut metsästäjätutkinnon, vaan ensin on haettava ampuma-aseen hankkimiseen oikeuttava lupa. Luvan käsittelyyn menee aikaa. Aseen ostamisen jälkeen hankitaan varsinainen aseenkantolupa. Alle 15-vuotias saa metsästää aikuisen kanssa, jolla on tarvittavat luvat. Yli 15-vuotias voi hankkia rinnakkaisluvan aseeseen vanhempien suostumuksella. Metsästystaito kulkee usein perheessä perimätietona. Myös metsästysseuroissa saa arvokkaita neuvoja kokeneilta metsästäjiltä.

Saaliin käsittely

Saaliin käsittelyyn kannattaa perehtyä jo ennen ensimmäistä metsästysreissua. Youtubesta löytyy videoita, joiden avulla voi opetella saaliseläimen suolistusta, nylkemistä ja oikeaoppista paloittelua. Metsästämällä on mahdollista hankkia terveellistä ruokaa edullisesti. Saaliin käsittelyssä on tärkeää noudattaa hyvää hygieniaa kaikissa vaiheissa. Riistaeläimiä vaivaavien sairauksien tunnistaminen on tärkeää. Sairaat eläimet voidaan metsästää pois luonnosta ennen kuin ne ehtivät levittämään tautia. Supikoirat ja ketut sairastuvat usein syyhypunkin aiheuttamaan kapiin. Villisiat puolestaan voivat levittää afrikkalaista sikaruttoa. Metsästäjän kannattaa osallistua Metsästäjäliiton järjestämään terveys- ja hygieniakoulutukseen. Teoriakoulutuksen suorittaneet voivat ennakkotarkastaa metsästysseuran kaatamat hirvenruhot. Koulutus tai hygieniapassi on pakollinen silloin, jos henkilö käsittelee kulutukseen menevää riistaa. Suurempia eläimiä pääsee metsästämään usein vain metsästysseuran kautta.

Metsästys valtion mailla

Metsästämään oppii vain metsästämällä. Mitä enemmän metsässä liikkuu metsästysretkillä, sitä enemmän taidot karttuvat. Metsästäminen ei ole jokamiehenoikeus, vaan tietyllä alueella metsästämiseen on oltava lupa. Metsästysseurat tekevät metsästyssopimuksia maanomistajien kanssa, jolloin metsästys on sallittua seuran jäsenille sovitulla alueella. Mikäli ei kuulu metsästysseuraan, voi ostaa eräpalveluiden verkkokaupasta luvan metsästää valtion maalla tietyllä alueella. Metsähallitus myy vuorokausi- ja kausilupia, joilla saa metsästää valtion metsissä. Luvat ovat lajikohtaisia, eli luvalla voi metsästää esimerkiksi majavia, pienriistaa tai pienpetoja. Villisikaa saa metsästää kaikilla luvilla, mutta sen ampuminen edellyttää ampumakoetta ja tehokkaampaa asetta. Jokainen Suomessa pysyvästi asuva saa metsästää yleisillä merialueilla. Meren saaristossa ja rannikkoseudulla voi harrastaa myös harmaahylkeen pyyntiä. Harmaahylkeen kanta on lisääntynyt ja se kasvaa huolimatta siitä, että hylkeitä metsästetään vuosittain. Harmaahylkeet haittaavat kalastusta. Saaristoseuduilla riistanhoitotyötä tehdään metsästämällä minkkejä ja supikoiria.