Hyvinvointi ja harrastaminen

Harrastukset antavat meille aikuisille yleensä vastakkaista tekemistä sille arkiselle töissä puurtamiselle. Läheskään jokainen meistä ei kuitenkaan saa työstään sellaista tyydytystä, että se vastaisi harrastamista siinä samalla, vaan monet kaipaavat työpäivän päätteeksi jotain täysin erilaista tekemistä.

Työt, harrastukset, perhe ja sosiaalinen elämä ovat kokonaisuus, joka vaatii aikuiselta usein paljon. Se vaatii niin energiaa jaksaa, kuin malttia mieleltä – hyvinvointi on siis vähintään kahden osatekijän summa, jossa ovat mukana sekä keho että mieli.

Ruoka ja hyvä mieli

Ruoka ja ravinto on yksi iso asia hyvinvointia molempiin osatekijöihin, sekä keholle että mielelle. Ruoan vaihtelevuus, sisältö, ravintoarvot ja erilaisten ruokien kokeilut kotona tai ravintolassa tuovat kaivattua vaihtelua arkeen, niille jotka jaksavat sen vaihtelun eteen tehdä sen pienen ylimääräisen ponnistuksen. Yksi mielenkiintoinen lisäravinne ruokailuun on markkinoiden trendituote CBD, eli hamppuöljy. Lue lisää sen mahdollisuuksista ruoanlaitossa, koska ruoanlaitossa käytämme jokatapauksessa erilaisia öljyjä. CBD-öljyä vain ei pidä sitten käyttää paistamiseen, mutta esimerkiksi smoothien ainesosana se on varsin kelvollinen.

Jos sitten on lompakossa hieman ylimääräistä, voi tarjota itselleen annoksen hyvää mieltä paikallisessa ravintolassa.

Kokkaaminen harrastuksena

Entäpä jos yhdistäisi hyvän ruoan ja harrastuksen? Varsinkin, jos ei ole kokkina ravintolassa tai jossain hotellisssa, niin kokkaaminen on ihan hyvä harrastus, eikä joka päivä kotona tarvitse kuitenkaan erikoisia kokkailla. Voi ottaa tavaksi vaikka kerran kuukaudessa tai kerran viikossa kokata jotain uutta. Reseptejä kyllä on netissä saatavilla vaikka kuinka paljon.

Suomessa arvostetaan itse selviytymistä ja kädentaitoja. Ruuanlaitto on statustaito, jota arvostaa 67 prosenttia suomalaisista. Eniten kunnioitusta nauttivat hyvät leipojat. Harrastuksekseen ruuanlaiton mainitsee 13 prosenttia suomalaisista.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/ruoka-harrastuksena

Suomalaiset suhtautuvat ruuanlaittoon käytännöllisesti, mutta kokkaaminen on monelle myös itsensä toteuttamista. Joka viides kertoo kokeilevansa usein uusia ruokalajeja ja kuudesosa rentoutuu ruuanlaiton parissa. Ruuanlaitto harrastuksena korostuu pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa, heistä joka viides harrastaa ruuanlaittoa. Yksi syy tuohon pääkaupunkiseutupainottumiseen on erilaisten raaka-aineiden saatavuus, pääkaupunkiseudulla vain yksinkertaisesti on laajimmat mahdollisuudet kokeilla omia rajojaan keittiössä.

Mistä ideoita?

Lehtien palstat ja internet on täynnä ruoka-aiheisia kirjoituksia, blogeja ja tietenkin ruokaohjeita. Ruuasta julkaistaan myös jatkuvasti erilaisia tutkimuksia. Välillä kehutaan tiettyjen ruoka-aineiden terveellisyyttä ja välillä taas kiistetään. Joskus voi käydä niin, että viisi vuotta sitten julistettu ihmeruoka voi osoittautua jälleen epäterveelliseksi.

Googlaaminen on täysin sallittuna ruokaharrastajien keskuudessa ja myös YouTuben ruokavideot sekä erilaisten suoratoistokanavien ruokaohjelmat ovat hyviä inspiraation lähteitä. Jopa television erilaiset kokkauskilpailut voivat antaa pieniä vihjeitä siihen omaan kotikokkaamiseen, mutta aivan niin hienoja annoksia ei kotona tarvitset lähteä rakentamaan välttämättä, mitä television huippukokit saavat aikaiseksi.

On hyvä aloittaa siitä turvallisesta, minkä osaa suurinpiirtein. Tekee ja kokeilee uutta sitten oman mielenkiinnon ja mahdollisuuksien mukaisesti ja tehdessä sitä aina oppii lisää. Eikä ole yhtää kiellettyä käyttää reseptejä ja ohjeita myös jälkeenpäin – eihän sitä voi kaikkea muistaa kuitenkaan, ainakaan kerrasta.

Harrastuksena viinit

Viiniharrastus onkin sitten vähän kuin ruokaharrastus, molempiin voi myös liittää matkustamisen, sillä sekä ruoka- että viini ovat alueellisesti erilaisia ja juomalla saksalaista viiniä ei voi tietää miltä espanjalainen viini maistuu, vaikka molemmat olisivat valkoviinejä. Sama ruoan suhteen, saksassa tehty pihvi maistuu aivan varmasti erilaiselta kuin esimerkiksi texasilainen pihvi.

Viineissäkin voi lähteä liikkeelle edullisesta päästä ja kokeilla viinejä sellaisenaan ja ruoan kanssa. Yllätyksenä saattaa tulla heti alussa, että viinit maistuvat erilaiselta kun niitä juodaan eri ruokien kanssa – suumme on melkoinen yllätys meille.

Viinivinkit viikonlopuksi

Valkoviini

Steininger Riesling 2016. Viini tulee Itävallan Kampal-alueelta ja on tehty 100% Riesling-rypäleestä. Tämä on hedelmäinen ja erittäin raikas viini joka sopii hyvin eri kalaruokien kanssa. Hinta 13,48 euroa.

Punaviini

Villa Antinori Rosso 2014. Viini tulee Italian Toscanasta ja on tehty neljästä eri rypäleestä: Sangiovese, Cabernet Sauvignon, Syrah ja Merlot. Sopii hyvin syksyisten lihapatojen ja myös pastaruokien kanssa. Hinta 17,99 euroa.

Viinejä voi myös alkaa keräillä, mikäli on tilaa sellaiselle. Pitää myös muistaa, että loppujen lopuksi viini on tarkoitettu juotavaksi. Kärsivällisesti vuosia säilytetty viini voi vihdoin avattuna palkita parhaimmassa tapauksessa huikealla ja nautinnollisella elämyksellä. Se on kypsynyt ja kehittynyt hienoksi ja monivivahteiseksi ja antaa maistamiskokemuksen, joka voi saada vielä aivan uusia ulottuvuuksia hyvän ruoan kumppanina.