Metallinetsijät lähtevät aarrejahtiin metallinpaljastimien ja magneettien kanssa
Miltä tuntuisi löytää satoja vuosia vanha aarrekätkö tai viikinkiajan miekka? Suomessa on tehty lukuisia arkeologisia löytöjä yksinkertaisesti kuljeskelemalla maastossa metallinpaljastimen eli metallinilmaisimen kanssa. Nykyaikaiset metallinpaljastimet osaavat erottaa eri metalleja toisistaan ja osaavat jättää foliopaperin ja muut metalliroskat huomiotta.
Kaksi metallinetsijää löysi vuonna 2015 Savonlinnan läheltä liki 700 kolikkoa sisältävän 1600-luvun aarrekätkön. Vuonna 2017 metallinetsinnän harrastaja löysi 1000 vuotta vanhan miekan Lopelta, omilta mailtaan. Löytöjen pohjalta on Museovirasto järjestänyt molemmissa paikoissa arkeologiset kaivaukset.
Vasta pieni osa Suomen alueesta on tutkittu metallinpaljastimilla, joten paljon on vielä löytämättä. Käsitys Suomen alueen menneisyydestä voi tarkenta ja jopa muuttua ajan mittaan, kun löytöjä tehdään lisää.
Miinaharavasta metallinpaljastimiin
Metallinilmaisin kehitettiin Toisen maailmansodan aikana: miinaharavat olivat ensimmäisiä metallinpaljastimia ja niiden avulla pystyttiin etsimään maahan kaivettuja miinoja. Miinaharavat olivat Lapissa kovassa käytössä 1960-luvulle asti, kun saksalaisten miinoitteita purettiin.
Miinaharavoiden toimintatapa oli samanlainen kuin nykyisissä metallinpaljastimissa: laitteen havaitessa metallia kuuluu piippaus. Liikuttelemalla miinaharavaa ja kuuntelemalla piippauksia on helppo löytää kohta, jossa on metallia. Nykyiset halpaliikkeissä myytävät muutaman kympin hintaiset metallinpaljastimet ovat laadultaan samaa tasoa kuin toisen maailmansodan miinaharavat. Niillä löytää metalliesineitä, mutta ei ihan pieniä eikä kovin syvältä.
Kalliimmat ja kehittyneemmät mallit osaavat erottaa eri metalleja toisistaan sekä kertoa löydön syvyyden ja metallipitoisuuden.
Rautaesineitä on mahdollista etsiä myös magneeteilla. Pienehköllä neodyymimagneetilla voi nostaa jopa kymmenien kilojen kokoisia rautaesineitä, suurimmilla jopa 500 kg painoisia. Magneeteilla on nostettu vesistöistä polkupyöriä, perämoottoreita ja jopa aseita. Suomessa on ollut tapana heittää tarpeettomia ja rikkinäisiä tavaroita järviin, jokiin ja mereen.
Laki määrää, mitä löydöille saa tehdä
Jos metallinetsijä löytää esimerkiksi uimarannalta kultasormuksen, kyseessä on löytötavara, joka pitää toimittaa poliisilaitokselle. Sen sijaan kaikista yli sata vuotta vanhoista esineistä on ilmoitettava Museovirastolle. Muinaismuistolain mukaan ”Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.”
Alle 200 metrin päässä tunnetuista muinaisjäännöksistä ei saa etsiä. On myös syytä pyytää etsintöihin lupa maanomistajalta. Jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua vapaasti maastossa, mutta kaivamiseen se ei anna lupaa, eikä viljelyksillä liikkumiseen.
Suomessa on toiminut joitakin oman elämänsä Indiana Joneseja, joilla ei ole ollut mitään käsitystä oikeista toimintatavoista. Esimerkiksi vuonna 2017 Raaseporin linnan viereen kaivettiin 280 kuoppaa. Tärkeältä muinaismuistoalueelta katosi tuntematon määrä metalliesineitä. Poliisi tutkii tapausta ja sillä on kolme pääepäiltyä. Eettisyyttä toiminnassaan korostava Suomen metallinetsijät ry on luvannut 1800 euron suuruisen palkkion ratkaisevasta vihjeestä.
Sotaromu voi olla hengenvaarallista
Oma löytöjen lajinsa on sotaromu, josta on aina ilmoitettava Puolustusvoimille. Osa sota-aikaisista löydöistä on hautarauhan suojaamia, koska niissä on ihmisten jäännöksiä, esimerkiksi pudonneessa lentokoneessa saattaa olla lentäjä vieläkin paikallaan. Ammuksiin tai muihin räjähteisiin ei missään tapauksessa saa koskea, koska ne voivat olla edelleen räjähdysherkkiä. Tällaiset löydöt on hyvä merkitä jotenkin ja ilmoittaa löydöistä heti hätäkeskukseen.
Vuonna 2013 kaksi miestä oli purkamassa sirpalekranaattia kemiläisessä omakotitalon autotallissa, kun kranaatti räjähti. Toinen miehistä kuoli ja toinen loukkaantui. Miehet olivat keränneet autotalliin noin sata erilaista ammusta, jotka he olivat löytäneet metallinilmaisimella Lapin metsistä. Joukossa oli muiden muassa tykistön kranaatteja ja hyppymiinoja. Hengenvaarassa olivat lähialueen asukkaat ja henkiin jääneen miehen oma perhe.
Metallinetsintä on laillista ja turvallista, kun pidetään järki päässä ja noudatetaan lakeja. Hyviä vinkkejä löytyy esimerkiksi Suomen metallinetsijät ry:n kotisivuilta. Monella harrastajalla metallinilmaisin ei koskaan maksa itseään takaisin, mutta mitä sitten – kysymyshän on harrastuksesta.