Jääkiekkohullu Suomen kansa

Otsikko antaa ehkä osittain väärän kuvan, mutta totta on se, että Suomella on ainakin yksi laji, missä Suomi on vuodesta toiseen maailmanhuipulla, vaikka laji jatkaa leviämistään muihin maihin – nimittäin jääkiekko.

Suomalaisen jääkiekon lajiliiton strategian mukaan vuosina 2018-22 pääpainopisteet ovat ensisijaisesti harrastaja- ja lajitoimijamäärän kasvattaminen teemalla ”lätkää läpi elämän”. Toisena teemana liitolla on nais- ja tyttökiekon seuraavan ison askeleen ottaminen, huippujääkiekkoilun kehittäminen edelleen, paikallisen seuratoiminnan kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen ja vielä viidenneksi olosuhteiden parantaminen, jotta menestys ja kasvu ovat mahdollisia. Samaisiin tavoitteisiin on kirjattu pelaajapassien määrän kasvattaminen 85 000 passiin, mikä on hurja määrä Suomen kokoisessa maassa, missä jokaisella on mahdollisuus harrastaa vaikka mitä urheilua.

MM-Kisat villitsevät

Jääkiekon MM kisat 2019 pidetään tänä vuonna Slovakiassa. A-lohkon alkusarjan ottelut pelataan Kosicessa ja B-lohkon ottelut Bratislavassa. Suomi pelaa turnauksen A-lohkossa. Turnaus alkaa 10. toukokuuta. Mitalit ratkotaan pääkaupunki Bratislavassa Ondrej Nepela -areenalla sunnuntaina 26. toukokuuta. Suomi kohtaa perjantaina 10.5. avausottelussaan Kanadan ja siitä alkaa taas penkkiurheilijoiden ja jääkiekkofanien piina, joka päättyy tavalla tai toisella sunnuntain 26.5. loppuotteluun, missä toivottavasti Suomi on mukana.

Knoppitieto: Suomi pelasi ensimmäisen ja ainoan 1920-luvun jääkiekon miesten maaottelun 29. tammikuuta 1928, jolloin Ruotsi voitti lukemin 1–8. Harald Sundqvist teki Suomen ottelun ainoan ja samalla ensimmäisen maaottelumaalin.

Suomen ensimmäinen jäähalli tuli Tampereelle 1965 ja samana vuonna järjestettiin ensimmäiset MM-kotikisat Tampereella, mutta suomalaisten piti odottaa aina vuoteen 1992 ja Prahan kisoihin ennen kuin Suomi sai ensimmäisen MM-mitalin, hopean. YLE:n arkistoista löytyy useampi video vuodesta 1992.

Suomalainen naisjääkiekko

Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue keräsi helmikuussa 2018 jopa miljoonayleisön olympiavälierän ääreen kotisohvilla, ja joukkue on ollut maan varmin arvokisamitalisti olympialajeissa 20 vuotta. Silti kansainvälinen kärki menee yhä kaukana edellä eikä naisten jääkiekko ole arvokisojen ulkopuolella juuri minkäänlainen ilmiö. Pohjois-Amerikassa pelataan kahta ammattilaissarjaa ja Ruotsissakin pelaajat jo ansaitsevat pelaamalla mutta Suomessa ei naisjääkiekkoilu ole päässyt eteenpäin vaan on jäänyt lähtötelineihin – kotimaisen naistensarjan pääsarjanpeleissä käy keskimäärin alle 100 katsojaa – syynä kokeilu pelata sarjaa kymmenellä joukkueella, mikä on aivan liikaa tämän hetken naisjääkiekkoilulle.

Jääkiekon tulevaisuus Suomessa

Kuitenkin tulevina vuosina jääkiekon onkin petrattava toimintaansa koko lajina, sillä jo nyt vuoden 2018 laskelmien mukaan salibandy on noussut jääkiekon ohi pelaajamäärissä laskettuna! Suurin palloilulaji on yhä kuitenkin jalkapallo, vaikkei siinä Suomelle ole sellaista menestystarinaa päässyt syntymään kuin jääkiekossa.

Olosuhdepuolen tavoite, että Suomeen syntyisi vuositasolla 3-5 uutta jäähallia ja 5-7 tekojäärataa, jonka lisäksi 5-7 olemassa olevista halleista tehdään vuosittain perusparannukset voi olla haastavaa nykyisessä taloustilanteessa, mikä Suomessa vallitsee. Liiton tavoite nostaa jääkiekko Suomen kiinnostavimmaksi ja arvostetuimmaksi urheilulajiksi vaatii uusia ajatuksia ja toimia, koska salibandy on noussut jo nyt samalle tasolla ja kilpailee nuorista pelaajista rintarinnan.

Haastaja kuivalta areenalta

Salibandy oli Suomessa 1980-luvun alussa vielä tuntematon laji. Ensimmäiset A-maaottelut lajissa pelattiin 1985. Jalkapallo on harrastajamäärän osalta ylivoimainen ykkönen, mutta jääkiekko hallitsee penkkiurheilun osalta. Jääkiekon Liiga on ainoa sarja Suomessa, jossa kaikki pelaajat ovat ammattilaisia. Salibandyn haasteena onkin tehdä harrastajamääristään bisnestä. Kehitys on tällä saralla ollut hidasta. Myös salibandyn kansainvälinen kehitys on hidasta. Lajin MM-turnauksessa on järkyttäviä tasoeroja. Suomi ja Ruotsi ovat selkeitä ykkösiä ja vain Tshekillä sekä Sveitsillä on realistisia mahdollisuuksia kahden kärkimaan haastamiseen.