Lukeminen kannattaa aina

Lukemisen arvostus on median mukaan laskussa, mutta kirjoja julkaistaan entistä enemmän ja painettujen kirjojen ohelle ovat tulleet äänikirjat, eli mikäköhän se todellisuus sitten onkaan loppujen lopuksi. Omassa lähipiirissä lukeminen on vähentynyt ja lukemiselle on tullut uusia kilpailijoita, joita ei omassa nuoruudessani ollut, ja siksi lukeminen oli hyvää ajanvietettä.

Nykyään ihmisillä on entistä enemmän vapaa-aikaa ja tekniikka on tuonut äänikirjat lenkkipoluille ja liikuntasaleille, mutta mitä oikeasti kuuluu lukemiselle, ja ovatko äidinkielenopettajat oikeasti niin hädissään tilanteesta, kuin mitä mediassa aina välillä on saanut lukea. Onko nykyaikainen tekninen ja digitaalinen maailma viemässä meiltä ehkä kirjoittamisen taitoa, vaikka lukemisen taito säilyykin toivottavasti, vaikka entistä useampaan saatavilla olevaan arkiseen palveluun on jo nyt lisätty erilaisia ääniohjauksia, eli kohta ei teknisesti taida olla pakko enää osata edes kirjoittaa/saati lukea.

Jokaisen suomalaisen pitäisi peruskoulun jälkeen osata lukea ja kirjoittaa sujuvasti. Vanhempien, varhaiskasvattajien, luokanopettajien ja äidinkielenopettajien on terästäydyttävä. Lapsia ja nuoria on syytä kannustaa lukemaan myös perinteisiä kirjoja.

Kirjahyllyssä.fi avattu uudelleen

Tämän lukemisen tukemisen vuoksi me otimme aktiiviseksi www.kirjahyllyssa.fi sivuston ja aloimme uudestaan päivittää sinne tietoutta suomalaisilla saatavilla olevista uusista kirjoista.  Toivomme vielä, että saamme myös taloudellista tukea jostain suunnasta sivuston ylläpitoon tuleville vuosille, sillä emme ajatelleet, että sivusto jäisi tällaiseksi, vaan että sitä kehitetään tästä eteenpäin. Tavoitteena siis se, että nuoret ja mikseivät aikuisetkin lukisivat myös tulevaisuudessa, sillä kirjoja kuitenkin kirjoitetaan edelleen ja niitä julkaistaan vuosittain paljon – Suomessakin.

Pari vuotta sitten suomalaisten lukutaitoa mitattiin tutkimuksilla. Suomalaisten lukutaidon heikkenemistä on murehdittu jo vuosien ajan. Lukutaitoa mittaavien tutkimusten mukaan heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut Suomessa. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on nyt heikompi kuin reilu vuosikymmen sitten. Lukutottumukset muuttuvat, kun painettujen kirjojen ja lehtien käyttö vähenee ja mediaa ja kirjallisuutta kulutetaan yhä enemmän mobiililaitteilla. Se aiheuttaa myös uudenlaisia vaatimuksia lukutaidolle. Valemedian aikakaudella ja sosiaalisen median tarinatulvassa kriittinen lukutaito ja erilaisten tekstien ymmärtäminen korostuvat.

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Tuomas Harviaisen mukaan on teoreettisesti mahdollista, että tulevaisuudessa audio ja video syrjäyttäisivät kirjoitetun tekstin. Lukutaito ei ole pelkästään yksilöiden asia vaan myös yhteiskunnallinen ilmiö. Se saattaa tulevaisuudessa polarisoida yhteiskuntaa. Jo nyt on havaittu, että lukutaito on heikentynyt etenkin huono-osaisten perheiden lapsilla ja pojilla. Suomessa on noin puoli miljoonaa aikuista, joilla ei ole riittävää lukutaitoa nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseen. Näin kirjoitettiin Tampereen yliopistolla 2019.

Nuoret ja lukeminen

Mahdoton tehtävä: saada teini lukemaan. Lukutaito on yksi tärkeimmistä taidoista, joita teini tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Ilman syvälukutaitoa nuoren on vaikeaa hoitaa virallisia asioita tai tehdä työtä. Me haluamme olla tukemassa tätä ns. mahdotonta tehtävää tuomalla julki kirjat mahdollisimman positiivisella ja monipuolisella tavalla. Lukeminen voi olla myös hyvä harrastus muiden harrastusten joukossa, sillä se opettaa myös pysähtymisen merkityksen nykyaikaisessa hektisessä maailmassa.

Vaikka nuoret kauttaaltaan lukevat nykyään vähemmän kuin ennen, lukutaitoa ja lukemisharrastusta mittaavissa tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti heikosti lukevien tai lukemista välttelevien poikien määrä on jatkuvasti kasvanut. Niin ikään paljon lukevien joukossa on huomattavasti suurempi osuus tyttöjä kuin poikia.

Aiemmin jo on kartoitettu, että erityisesti poikien lukuinnostukseen vaikuttaa digitaalisten laitteiden ja pelien keskeisyys vapaa-ajalla. Ruutu kiinnostaa enemmän kuin sanat paperilla. Eri yhteyksissä onkin pohdittu, voisiko digitaalinen lukeminen, e- tai äänikirjat, motivoida erityisesti poikia kirjojen pariin. Vastakkainasettelu paperikirjan ja digikirjan välillä onkin usein turhaa, vaikka luetunymmärtämisen kannalta digitaalisuus ja lukeminen näyttäytyvät väliin ongelmallisena parina. Digitaalinen laite mahdollistaa helpommin selailun ja poukkoilun eri alustojen välillä, mikä ei välttämättä tue pitkäkestoisen lukemisen päämääriä. Varmaa kuitenkin on, että on parempi lukea e-kirjaa tai äänikirjaa kuin ei mitään. Lukutapaa relevantimpaa ovatkin kiinnostavat tekstit sekä luetun käsittely yhdessä pohtien.

Lähde: Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke

Lähde mukaan

Uudelle sivustolle avataan pian keskustelu, lähde mukaan keskustelemaan kirjoista, ja kerro muille omissa sosiaalisen median kanavissasi kirjallisuudesta, kirjoista ja kenties siitä, mikä merkitys kirjallisuudella ja kirjoilla voi olla mm. mielikuvituksen kehittymiselle.

Lukemisen 10 faktaa

Lukeminen…

… vahvistaa sosiaalisia suhteita

Lukeminen kehittää sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä sekä kasvattaa sanavarastoa. Saksalaistutkimuksessa oikeudenmukaisena kaverina pidettiin 90 prosenttia niistä lapsista, joille luettiin säännöllisesti, ja 51 prosenttia niistä lapsista, joille luettiin vain harvoin. Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita.

… vähentää stressiä

Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa. Jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisen stressiä alentava ja rentouttava vaikutus voi itsessään edesauttaa unta.

… edistää terveyttä

Lukemisharrastuksella voidaan hidastaa ikääntymisen haittoja. Lukemisella on etua muistijärjestelmille ja erityisesti muistin säilymiselle ikääntyessä. Kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on havaittu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla.

… viihdyttää

Hyvä kirja herättää ajatuksia, tunteita, saa itkemään ja nauramaan. Koukuttava teksti vie mukanaan ja avaa ovia maailmoihin, joihin ei fyysisesti voi matkustaa.

… parantaa keskittymiskykyä

Älylaitteen sijaan kannattaa välillä tarttua vaikka helposti mukana kulkevaan pokkariin. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa lyhytjännitteiseen arkeen. Erityisesti lapsilla tarinoiden lukemisen on havaittu voivan parantaa keskittymiskykyä.

… kehittää lukutaitoa

Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella. Romaanien lisäksi voi lukea lehtiartikkeleja, runoja, kolumneja, laululyriikkaa… Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta.

Hyvä lukutaito…

… auttaa arjen hallinnassa

Lukutaitoa tarvitaan joka päivä – viranomaisten kanssa asioidessa, netin käytössä, hakemusten teossa, sähköpostiviestinnässä… Lukutaito auttaa jäsentelemään ja hankkimaan tietoa eri lähteistä. Ilman lukutaitoa on vaikea pärjätä digitaalisessa kulttuurissamme.

… antaa eväät koulumenestykseen

Lukutaito antaa pohjan kaikelle oppimiselle ja tasoittaa tietä jatko-opinnoille sekä korkeatasoiseen koulutukseen. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen.

… lisää valmiuksia työelämään

Lukutaito lisää luovaa ja analyyttistä ajattelukykyä sekä ongelmanratkaisutaitoa. Lukutaidon taso on monissa tutkimuksissa yhdistetty yleiseen elämässä menestymiseen.

… edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa

Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin. Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä, ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Tiedot pohjaavat Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta -selvitykseen, joka tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta.