Kivoja kavereita kesäleiriltä
Tänä kesänä noin 300 lasta pääsee viettämään hauskoja kesäpäiviä Pelastusarmeijan lasten lomakotiin Nummelaan. Yksi heistä on 8-vuotias Lucas, joka vierailee kesäleirillä jo neljättä kertaa. Sotahuuto kävi moikkaamassa Lucasia ja tämän äitiä Tarua ja kysymässä, miksi Nummelan leiri on kesän kohokohta.
Lasten lomakoti Nummelassa (noin 50 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan) on Pelastusarmeijan iloisen hauska lomakohde 4–11-vuotiaille lapsille. Lomakodin leirit ovat viikon mittaisia, ja kesän 2019 aikana leirejä järjestetään kuusi. Haku leireille on alkanut maaliskuun alussa. Leirit ovat hyvin suosittuja, mutta peruutuspaikkoja kannattaa tiedustella. Lisätietoa löytyy artikkelin yhteydessä olevasta mainoksesta.
Lomakoti tarjoaa erinomaiset puitteet parhaaseen lomaan. Lomakodissa on tilaa temmeltää ja leikkiä, uida ja pelata tai vaikkapa hoitaa kasvimaata. Ja kun tulee nälkä, omassa keittiössä valmistettu herkullinen ruoka saa suut messingille. Päivän touhujen jälkeen on helppo nukahtaa turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Lapsista on pitämässä huolta kesän aikana yli kaksikymmentä ohjaajaa, keittiöhenkilökuntaa, laitoshuoltajia ja viiden hengen leiriavustaja- eli apparitiimi. 12–16-vuotiaat nuoret apparit toimivat leirillä monipuolisesti avustavissa tehtävissä lasten ohjelmissa, keittiöllä ja siivoustöissä, ja heille järjestetään myös omaa ohjelmaa jakson aikana.
Nummimoneja ja kavereita
Monelle lapselle pääsy kesäleirille on loman huipennus. Ja kun on kerran käynyt, niin haluaa tulla uudestaan. Näin kävi myös Lucakselle, joka kävi leirillä ensi kertaa kesällä 2016. Tuleva kesä on 8-vuotiaalle, tokaluokkalaiselle Lucakselle jo neljäs.
– Siellä on tosi kivaa! Parasta on uiminen ja Nummimonien metsästäminen! Ja eläimet ovat kanssa kivoja.
Lucas selittää häkeltyneelle (ja itsensä hiukan vanhaksi tuntevalle) toimittajalle, mitä Nummimonit ovat:
– Kerätään sellaisia paperilappuja, joissa on Nummelan omia Pokémoneja. Niitä kerätään, pitää voittaa vastustajia ja saada merkkejä. Niitä on piilotettuna ympäri lomakotia. Viime vuonna Nummimoneja ei ollut… Toivottavasti tänä vuonna taas on. Se olisi kivaa! Lucas toivoo.
Myös leirien ohjaajat ja apparit saavat Lucakselta hyvää palautetta:
– On ne aika kivoja. He käyvät meidän kanssa uimassa ja saunassa, retkillä ja tekevät meidän kanssa kaikkea kivaa.
Lucas on saanut leireillä ystäviä, poikia ja tyttöjä.
– Poikia enemmän! On kiva nähdä taas kavereita!
Hyviä kokemuksia lapsille
Lucas keskittyy pikkuveljen Noelin kanssa tabletissa meneillään olevaan peliin, ja juttelemme perheen äidin, Tarun, kanssa kahvikupin äärellä hetkisen. Olen kiinnostunut tietämään, mitä Nummelan lomakoti tarjoaa perheen aikuisten näkökulmasta. Perheen suloinen koira Nala on sitäkin kiinnostuneempi pöydällä olevista muffineista.
– Hän on kuin meidän neljäs lapsi, Taru toteaa hymyillen ja ohjaa Nalaa hiukan kauemmaksi pöydällä olevista makupaloista. Taru on 28-vuotias perheenäiti Raumalta. Nyt hän asuu miehensä ja kolmen lapsensa kanssa Tampereella.
– Olin hyvin nuori, kun esikoisemme Lucas syntyi. Lapsemme ovat syntyneet kahden vuoden välein, joten aika on mennyt kotiäitinä. Mieheni valmistui opinnoista viime viikolla, ja on nyt päässyt töihin, Taru kertoo hymyillen.
Tiedustelen Tarulta, missä hän huomasi Lasten lomakodin ensi kerran.
– Löysin sen netistä neljä vuotta sitten, kun Lucas oli siinä iässä, että hänelle olisi mielekästä löytää päiväleiriä tai muuta aktiviteettia kesälle. Ihastuin Nummelan lomakotiin. Haimme ja pääsimme, ja nyt lapsemme ovat joka kesä olleet kesäleirillä Nummelassa. Nuorimmaisemme oli viime kesänä neljä vuotta täytettyään ensi kertaa mukana.
Taru muistaa, mikä erityisesti kiinnosti Nummelassa – ne olivat eläimet.
– Se, että Nummelassa oli kanoja ja lampaita, tuntui kivalta. Tiesin, että lapseni kiintyvät niihin heti. Keskimmäinen lapseni on erityislapsi, ja hän rakastaa eläimiä ja musiikkia aivan valtavasti. Leiri oli kuin hänelle luotu.
Tarulla on itsellään positiivisia lapsuuden leirikokemuksia seurakunnan leiriltä Raumalta, joten häntä ei koskaan suuremmin jännittänyt päästää lapsia leirille.
– Ne ovat hyviä, mukavia muistoja…Se oli kesän kohokohta, kun pääsi muiden lasten kanssa touhuamaan kaikkea kivaa.
Samanlaista palautetta hän on kuullut myös lapsiltaan:
– Ovat tykänneet Nummelasta aivan hirveästi! Joka leirin jälkeen ovat kertoneet, että haluan ensi vuonna uudestaan. Lapset ovat saaneet paljon hyviä kokemuksia.
Taukoa arkeen
Taru kokee, että leireistä voi olla hyötyä monelle vähävaraisemmalle perheelle.
– Meidän lisäksi siellä on monia, jotka ovat hiukan vähävaraisempia. Tämä on erinomainen tapa saada lapsille mielekästä kesätekemistä, niin etteivät olisi kotona koko kesää.
Leirin hinta viikolta on 165 euroa. Se sisältää majoituksen, viisi päivittäistä ateriaa sekä yhteiskuljetuksen Helsingistä. Leirimaksuihin on mahdollisuus hakea tukea oman alueen sosiaalitoimistosta, ja erityistapauksissa myös Pelastusarmeija pyrkii löytämään rahoituksen. Tarun tapauksessa Tampereen kaupunki on tarjonnut tämän mahdollisuuden.
– Olemme siitä kaupungille hyvin kiitollisia. Kertasummana työttömälle kyse on isosta rahasta. Tämä on enemmän kuin helpottavaa!
Tiedustelen Tarulta, millainen vaikutus leirillä on perheen aikuisten kesäarkeen:
– Kun kolmen lapsen arkea pyörittää, niin viikon loma vuodessa on kyllä juttu itsessään, hän naurahtaa. – Tosin ensimmäiset pari päivää tulee aina pyöriteltyä peukaloita ja pohdittua, mitä sitä tekisi.
Taru selvittää myös, miten leirillä on ollut välillisesti positiivinen vaikutus:
– Kuten kerroin, keskimmäinen lapsemme on erityislapsi, ja hänellä on ollut puheen kehityksen kanssa vaikeuksia. Joka kerta leiriltä palattua puhe on enemmän ja enemmän selkeytynyttä. Hän myös helposti vetäytyy syrjään ja tekee asioita yksin kokiessaan, etteivät muut halua leikkiä hänen kanssaan erilaisuuden vuoksi. Leireiltä hän on aina palannut innostuneena, kun on saanut uusia kivoja kavereita, Taru toteaa hymyillen.
Rohkeasti mukaan
Pelastusarmeijan muun toiminnan tavoin lomakotitoiminta perustuu kristillisille arvoille. Toimintamme ytimessä ovat aina olleet lähimmäisenrakkauteen uskovat ihmiset. Tiedustelen Tarulta, miten hän kokee leirien kristillisen arvopohjan.
– Emme itse käy kirkossa tai harrasta ruoka- tai iltarukouksia. Mutta on hyvä, että lapset näkevät ja kokevat sitä leirillä. Se on yksinomaan positiivista.
– Haluan samalla kiittää sydämeni pohjasta. Tiedän, että kaikki mukana olevat tekevät aivan valtavan ison työn onnistuneen kesän eteen.
Kysyn vielä lopuksi, millaisia rohkaisevia sanoja hän sanoisi niille lapsille ja vanhemmille, jotka vielä empivät leirille lähtöä.
– Itse asiassa olen yrittänyt saada parhaan ystäväni lapsia lähtemään mukaan. Olen ystävälleni mainostanut, että hakekaa, lapset nauttivat ja saat itsekin vähän vapaata, mutta hän empii edelleen, Taru kertoo hymyillen, ja jatkaa:
– Se on vain positiivista, mitä leiristä saa. Lapset ovat hyvillä mielin, ja saavat siitä paljon – ja sitä myötä itsekin.
Lucas saa vielä viimeisen sanan:
– Tuu nyt vaan rohkeesti, täällä ei ole mitään pelättävää!