Partioon voi liittyä aikuisenakin – ja saada oman lapsensa mukaan

Monissa partiolippukunnissa eli partion paikallisyhdistyksissä joudutaan tarjoamaan ”eiiota” partioon haluaville lapsille ja nuorille, kun ryhmät ovat täynnä. Uusia ryhmiä ei voida perustaa, jos ohjaajista on pulaa. Ohjaajaksi voi kuitenkin ryhtyä kuka tahansa aikuinen, vaikkei aiempaa koulutusta olisikaan, ja aloittamalla uuden ryhmän moni aikuinen on saanut oman lapsensa siihen mukaan. Partiolippukunnat ja -piirit järjestävät ahkerasti kursseja, joiden joukossa on ohjaajakursseja eri ikäryhmien ohjaajille, sekä Tervetuloa partioon -kurssit, joilla aikuisina partion aloittavat perehdytetään liikkeen toimintamuotoihin, periaatteisiin ja historiaan. Lippukuntia on melkein jokaisella paikkakunnalla, kaikkiaan noin 750 eri puolilla Suomea ja partiolaisia Suomessa noin 65 000.

Aikuisille on tarjolla monenlaisia tehtäviä ryhmänohjaajasta eräkämpän remontointiin

Partiotoiminnassa huomioidaan hyvin eri-ikäisten tarpeet ja kyvyt. Sekä ryhmät että toiminta on jaettu ikäkausittain: sudenpennuiksi kutsutaan 7-9-vuotiaita, seikkailijoiksi 10-12-vuotiaita, tarpojiksi 12-15-vuotiaita, samoajiksi 15-17-vuotiaita ja vaeltajiksi 18-22-vuotiaita. Yli 22-vuotiaita kutsutaan yksinkertaisesti aikuisiksi, ja he toimivat yleensä erilaisissa johtamistehtävissä tai vapaaehtoisina leirien ja muiden projektien toteuttamisessa.

Aikuisikään ehtineillä on sekä elämänkokemusta että ammatillista ja muuta osaamista, jolle partiotoiminnassa on käyttöä. Esimerkiksi partiokämpän perustusten rakentaminen ja lippukunnan kirjanpito onnistuvat ammattilaisilta huomattavasti näppärämmin kuin vaikkapa 16-vuotiaalta lukiolaiselta.

Monilla paikkakunnilla on partiolippukuntien tukiyhdistyksiä, joissa voi osallistua varainkeruuseen tai muuhun toiminnan tukemiseen. Monissa partiolippukunnissa aikuiset järjestävät lisäksi itselleen omaa, aikuisempaa toimintaa.

Partiossa aikuinen voi myös kehittää omaa osaamistaan osallistumalla erilaisiin koulutuksiin, joissa teemoina on esimerkiksi ensiapua, suunnistusta, pelejä ja leikkejä, retkeily- ja erätaitoja, kilpailujen järjestämistä, projektinhallintaa ja johtamista. Meripartiolippukunnat järjestävät myös vesillä liikkumiseen liittyviä koulutuksia, kuten purjehdus-, veneenohjaaja-, kippari- ja pelastautumiskursseja. Erätaitoihin painottuvissa partiotaitokilpailuissa on sarjoja, joihin voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset.

Viikkotoiminnan lisäksi käydään retkillä ja leireillä

Eri ikäkausissa toiminnan ydin ovat viikottaiset kokoontumiset, joissa pelataan, askarrellaan ja nikkaroidaan, opitaan esimerkiksi puukon, kirveen tai retkikeittimen käyttämistä, ruuanlaittoa, suunnistusta, monikäyttöisimpien solmujen tekemistä, jokamiehenoikeuksia, luonnossa liikkumista, partion perusperiaatteita sekä käsitellään laajempia yhteiskunnallisia teemoja, kuten monikulttuurisuutta ja ympäristönsuojelua.

Lisäksi järjestetään luonto-olosuhteissa päiväretkiä, yhden tai kahden yön retkiä, leirejä ja erävaelluksia sekä osallistutaan partiotaitokilpailuihin. Retkillä liikutaan joko jalkaisin tai veneillä, kanooteilla, kajakeilla tai suksilla. Myös ulkomaille tehdään matkoja, esimerkiksi jamboree-leireille, joilla voi olla kymmeniä tuhansia osanottajia. Partiomatkat ovat yleensä tyypiltään reppumatkailua, jossa perehdytään paikallisiin ihmisiin ja olosuhteisiin.

Yleisesti ottaen partiossa pyritään oppimaan tekemällä eikä esimerkiksi seuraamalla teoriaopetusta, sekä luomaan aktiivista elämänasennetta, joka auttaa tarttumaan rohkeasti toimeen. Ihmisenä kasvaminen ja toisten ottaminen huomioon ovat tärkeitä partion oppimistavoitteita. Monelle partiotoimintaan osallistuvalle aikuiselle partio on henkireikä, omasta päivätyöstä täydellisesti poikkeava virkistävä ja luonnonläheinen harrastus.

Partiolaisen tunnistaa huivista

Partiolaisten ulkoisia tunnusmerkkejä ovat lippukunnan tunnusmerkeillä varustettu partiohuivi ja partiopaita, johon kiinnitetään erilaisia merkkejä. Muuten pukeutuminen on hyvin vapaata, eikä partiopaitaakaan välttämättä tarvita. Vanhoissa mielikuvissa partiopaita liitetään sotilas- tai suojeluskunnan univormuun ja partiotoiminta yleensä koti-uskonto-isänmaa -tyyppiseen politiikkaan, mutta nykypäivänä partio on hyvin epäsotilaallista ja puoluepoliittisesti riippumatonta.

Suomen Partiolaisten peruskirjan mukaan partio on kaikille avointa ja sen toiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta. Tähän kuuluvat esimerkiksi alueellinen tasavertaisuus ja kieleen, kulttuuriin, uskontoon sekä vakaumukseen liittyvä yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Useimmilla paikkakunnilla partiotoiminnassa on mukana maahanmuuttajia ja pakolaisia ja joissain lippukunnissa järjestetään toimintaa esimerkiksi aisti- tai liikuntavammaisille.

Usein partiotoimintaan osallistuu useita henkilöitä samasta perheestä. Partio onkin harrastus, jota lapset ja vanhemmat voivat harrastaa yhdessä. Suurempien partioleirien alaleireinä on perheleirejä, joihin voi lähteä koko perheen voimin.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.