Kaunokirjallisuuden lukeminen rentouttaa ja vie pois arjesta

Viime vuosina on puhuttu paljon mindfulnessista, jota harrastamalla voi unohtaa murheensa, rentoutua ja olla tietoisesti läsnä. Moni kuitenkin kokee tietoista läsnäoloa rentouttavammaksi sen, että voi hetkelliseksi paeta todellisuutta. Kaunokirjallisuuden lukeminen tarjoaa sekä rentoutumista, murheiden unohtamista että hetkellistä pakoa todellisuudesta. Lukeminen sopii yhtä hyvin kiireiselle liikemiehelle, kotiäidille tai sairaudesta toipuvalle.

Toisaalta lukeminen parantaa myös keskittymiskykyä. Esimerkiksi ADHD:stä kärsiviä nuoria tutkittaessa on huomattu, että keskittymiskyky oli parantunut niillä, jotka lukivat paljon kirjoja.

Jokaiselle löytyy kiinnostavaa kirjallisuutta

Kaunokirjallisuudeksi lasketaan kaikki viihteeksi tai taiteeksi tarkoitettu kirjallisuus, kuten romaanit, novellit ja runot, siis kaikki Dostojevskista ja Aleksis Kivestä vaikkapa Isaac Asimoviin tai A.W. Yrjänään. Kaunokirjallisuuden vastakohtana pidetään tietokirjallisuutta.

Kuten muutkin taiteen ja viihteen lajit, kirjallisuuskin on jakautunut moniin alalajeihin eli kirjallisuudenlajeihin. Niiden avulla on helppo löytää kirjoja, joiden teema tai tyyli kiinnostaa. Esimerkiksi menneisyyden henkilöistä ja tapahtumista kiinnostuneille on tarjolla monenlaisia historiallisia romaaneja, jotka sisältävät myös runsaasti tietoa. Suomessa suosituimpia historiallisten romaanien kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Sofi Oksanen, Laila Hirvisaari ja Kjell Westö.

Sotahistoriasta kiinnostuneille on oma kirjallisuudenlajinsa, sotaromaanit, jonka eittämätön auktoriteetti Suomessa on ollut Väinö Linna. Hänen esikoisteoksensa Tuntematon sotilas oli alkujaan jopa nimeltään Sotaromaani. Sotilaiden tuntemuksia ovat kuvanneet hienosti esimerkiksi Reino Lehväslaiho, Antti Tuuri ja absurdeista sotatarinoistaan tunnettu Veijo Meri.

Jännitystä, seikkailua, scifiä, fantasiaa…

Toisaalta on mukavaa vaihtaa kirjallisuudenlajia, jos on tullut luettua pitkään samanlaisia kirjoja. Sota-aiheisista romaaneista voi loikata vaikka jännityskirjallisuuteen tai seikkailukirjallisuuteen ja edelleen esimerkiksi tieteiskirjallisuuteen eli science fictioniin eli sci-fiin.

Joidenkin kirjallisuudenlajien ympärille on syntynyt jopa laajempia alakulttuureita, jotka näkyvät esimerkiksi vaatemuodissa. Jotkin kirjallisuudenlajit, kuten kauhukirjallisuus ja fantasiakirjallisuus ovat vuorovaikutuksessa elokuvien ja musiikin kanssa.

Kaunokirjallisuutta luokitellaan myös lukijoiden iän mukaan, esimerkiksi lasten- ja nuorisokirjallisuuteen. Esimerkiksi tyttökirjat kuuluvat tiettyyn ikäkauteen, eikä niitä lueta aikuisina kuin nostalgiamielessä.

Sähköinen vai paperinen kirja?

Paperilehdillä menee digitaalisella aikakaudella enemmän tai vähemmän huonosti, mutta paperikirjat ovat pitäneet pintansa. Maailman suurin verkkokirjakauppa Amazon myy jo enemmän sähköisiä kirjoja kuin paperisia, mutta paperiset kirjat eivät ole häviämässä mihinkään. Sekä paperisilla että sähköisillä kirjoilla on omat etunsa. Paperikirjan etuja ovat esimerkiksi yksinkertainen käyttöliittymä, riippumattomuus sähköstä ja erinomainen kestävyys digitaalisiin tiedostoihin verrattuna. Monien mielestä kirjallisuutta on yksinkertaisesti mukavampi lukea paperisen kirjan kuin tablettitietokoneen tai lukulaitteen ruudulta. Sähköisten kirjojen eli e-kirjojen suurin etu on, että niitä voi helposti ostaa vaikka toisella puolella maailmaa sijaitsevista verkkokaupoista, joista ne toimitetaan hetkessä verkon kautta. Toisaalta paperisetkin kirjat liikkuvat nykyajan logistisissa järjestelmissä nopeasti maasta toiseen.

Kirjojen ostaminen itselle ei välttämätöntä, kun eletään maassa, jossa on yksi parhaista kirjastolaitoksista maailmassa. Lainattavat kirjat ovat pääosin paperisia kirjoja, mutta monien kirjastojen valikoimissa on myös sähköisiä kirjoja sekä kuunneltavia äänikirjoja. Sivustolla kirjastot.fi toimii valtakunnallinen eKirjasto, josta voi lainata e-kirjoja. Osa aineistosta on vapaasti luettavissa ja osaan tarvitaan tietyn alueen kirjastokortti. Aineisto sisältää myös esimerkiksi äänikirjoja, sähköisiä aikakaus- ja sanomalehtiä ja e-pelejä.

Kirja on sivistyksen apuväline

“Lukeminen kannattaa aina”, sanoi Jörn Donner kirjakaupan TV-mainoksessa. Kirja on ollut keksimisestään lähtien länsimaisen sivistyksen ytimessä, avaamassa näkökulmia ja muistuttamassa menneestä. Toisaalta valtaapitävät ovat myös pelänneet kirjan voimaa, kuuluisimpana esimerkkinä Natsi-Saksa, jossa vaarallisina ja haitallisina pidettyjä kirjoja poltettiin rovioilla. 

Kirjojen lukeminen ei ole muuttunut turhaksi edes sosiaalisen median aikakaudella – Ehkä pikemminkin päinvastoin, sillä juuri sosiaalisessa mediassa erottuvat paljon lukeneet ja vähän lukeneet ihmiset toisistaan.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.